USKALLATKO PURISTAA – MITÄ KÄDEN PURISTUSVOIMA KERTOO SINUSTA?

USKALLATKO PURISTAA – MITÄ KÄDEN PURISTUSVOIMA KERTOO SINUSTA?

Mikä on sinun lukemasi ja mitä käden puristusvoima kertoo sinusta? Totuus paljastuu armottomasti mittauksessa. Monilla suomalaisilla tulos on aivan liian heikko.

Käsivoimat hupenevat, kun käsillä ei tarvitse tehdä mitään, mikä vaatisi voimaa. Kauppakasseja ei enää kanneta pitkiä matkoja. Harva hakkaa halkoja kotinsa lämmitykseen.

Edes jumppaaminen ei välttämättä auta, jos kädet jäävät arkielämässä vaille työtä eikä liikunta sisällä voimaharjoittelua.

Mitä voimaa vaativaa sinä teet käsilläsi?

VAHVA KÄDENPURISTUS – PIDEMPI ELÄMÄ

Käden puristusvoima on helppo tapa arvioida oman kehon ikääntymistä ja vanhenemista. Puristusvoima kuvaa hyvin yleistä lihasvoiman tasoa ja antaa viitteitä terveydestä.

Ikääntyessä puristusvoiman heikkous alkaa vaikeuttaa arkielämää. Painaviin esineisiin tarttuminen vaikeutuu ja ehkä kauppakassi ei enää nousekaan lattialta – purkkien avaamisesta puhumattakaan. Entä jos et jaksaisi kääntää avainta lukossa tai nostaa maitotölkkiä jääkaapista?

Epäaktiivisuus näkyy ikääntyessä lihasvoiman katoamisena. Vanhukselle jo tuolilta nouseminen voi olla äärimmäinen ponnistus. Tällöin olisi tarpeen ottaa tukea käsillä tai vetää itseään tukikahvasta. Jos kuitenkin myös käsien puristusvoima on kadonnut, et enää omin voimin pääse ylös.

Heikko käden puristusvoima ennustaa tutkimusten mukaan:

  • aikaisempaa kuolleisuutta
  • kaatumisia
  • päivittäisten toimintojen vaikeutumista
  • fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä
  • kognition heikentymistä
  • suurempaa riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin sekä hengityssairauksiin
  • elämänlaadun huonontumista

 

Mitä heikompi puristusvoima on, sitä suurempi on yhteys kuolleisuuteen.

Miten käden puristusvoimalla voi olla näin dramaattisia vaikutuksia, saatat ihmetellä. Se onkin ymmärrettävä välillisenä mittarina, joka kuvaa yleistä aktiivisuutta ja sen myötä terveydentilaa. Paikallaan oleminen ja epäaktiivisuus puolestaan johtaa ikääntyessä monenlaisiin vaivoihin, sairauksiin ja ongelmiin – kuten edellä mainittu listaus kertoo.

Aina tilanne ei ole näin suoraviivainen ja tietyt sairaudet saattavat heikentää puristusvoimaa, vaikket muuten olisikaan surkeassa kunnossa. Näitä ovat esimerkiksi nivelrikko, reuma ja jotkin neurologiset sairaudet.

PURISTA, PURISTA!

Pelottelu sikseen. Omaa käsien puristusvoimaa voi aina parantaa!

Voimaile. Oiva lääke on voimaharjoittelu, josta kirjoitin aiemmin.

Puuhastele. Kaikenlainen aktiivisuus ja kotona puuhastelu antaa töitä käsille.

Roiku. Löytyykö kotoasi leuanvetotanko, jossa voisit aina ohimennen roikkua? Jos liikkuvuus ei tätä salli, käytä mielikuvitustasi. Ota vaikka jostain kahvasta kiinni ja nojaa taaksepäin. Venytys tulee kaupan päälle.

Puristele. Esimerkiksi jotain pientä palloa – kuten stressipalloa tai tennispalloa.

Näpräile. Tee käsitöitä, nikkaroi tai askartele.

Siivoa. Imurointi on mainio puristusvoimaharjoitus – kuten myös siivousrättien puristelu.

MITEN PURISTUSVOIMA MITATAAN?

Varsinainen mittaus on yksinkertainen. Istut tuolilla ja puristat mittaria hetken ajan niin kovaa kuin pystyt.

Mittalaite on tähän tarkoitukseen kehitetty dynamometri. OmaGeronomi käyttää mittaria nimeltä Jamar-Saehan, joka on yleisimmin – sekä Suomessa että kansainvälisesti – käytetty ja paljon tutkittu puristusvoimamittari. Jamar-Saehan –dynamometri rekisteröi puristusvoiman kilopondeina (1 kp vastaa yhden kilogramman suuruisen massan kokemaa vetovoimaa).

OmaGeronomi käyttää Terveys 2011 -tutkimuksessa käytettyä puristusvoimamittauksen suoritusohjetta, jolloin omia tuloksiaan voi verrata suomalaisiin väestöviitearvoihin.

MITEN PÄÄSET MITTAUKSEEN?

OmaGeronomi tekee mittauksen kaikille asiakkailleen jo ensimmäisessä maksuttomassa tutustumistapaamisessa. Varaa oma maksuton tapaamisesi tästä.

Meillä on myös mittari mukana messuilla ja tapahtumissa. Tulehan siis moikkaamaan. Tästä näet tulevat tapahtumat.

Kerromme sinulle aina myös, mitä tuloksesi tarkoittaa ja mitä sinun kannattaisi tehdä.

LÄHTEET

Puristusvoimamittauksen ohjeet ja viitearvot ovat saatavilla TOIMIA-tietokannasta.

Terveys 2011 -tutkimuksen perusraportti. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 68/2012.

The association of grip strength from midlife onwards with all-cause and cause-specific mortality over 17 years of follow-up in the Tromsø Study. Journal of Epidemiology and Community Health 2016.

—————–

kirjoittanut Satu Riihelä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *